– ammattilainen ja asiakas tulevaisuuden sotessa

AATOS-hankkeen kolmas toimintavuosi on käynnistynyt

AATOS-hankkeen viimeisen toimintavuoden alussa on hyvä todeta, että lähes kaikki suunnitellut toimenpiteet ovat jo käynnissä ja hanke etenee, vaikka Covid 19 -pandemia rajoittaa ja määrittelee osaltaan edelleen myös meidän toimintaamme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kolmivuotisesta hankkeesta yli vuoden ajan joudumme toimimaan, pandemian vuoksi, etäyhteyksin, kontakteja vältellen. Tämä ei hankkeen tavoitteiden näkökulmasta ole pelkästään huono asia, koska nyt olemme ottaneet konkreettisesti haltuun digitaalisia laitteita, ihmetelleet ääni- ja kuvayhteyksiä, siirtyneet itse kukin toimimaan etäyhteyksin, todenneet laitteistojen nopeaa kehittymistä, opetelleet termejä ja käsitteitä viimeisen vuoden ajan. Tämä on lisännyt ymmärrystä myös heitä kohtaan, joilla uuden teknologian käyttöönotto aiheuttaa jännitystä tai jopa pelkoa.

AATOS-hankkeen järjestämät koulutukset ovat kaikki käynnissä. Sairaanhoitajaopiskelijat ovat tutustuneet hyvinvointiteknologiaan, -sovelluksiin ja -laitteisiin osana opintojaksojaan. Vaikka nuoret käyttävät sujuvasti omia vapaa-ajan sovelluksiaan, toimivat ketterästi somessa ja viestintä kavereiden kesken on jatkuvaa, niin terveydenhuollon ammattilaisena toimiminen ikäihmisten kanssa tuo omat haasteensa esimerkiksi etäyhteyksin toteutettuun vuorovaikutukseen ja ohjaukseen. Opiskelijoiden oivalluksia on ollut ilo kuulla.

Kotihoidon valmennuskoulutuksen helmikuun teemana oli työhyvinvointi. Pohdittiin mitä työkyky on.  Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja riittävän hyvä terveys ovat perusedellytyksiä työhyvinvoinnille. Kotihoidon työn muuttuminen tuo ammatilliselle osaamiselle uusia työkykyvaatimuksia ja haasteita. Ammatillisten tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen, jatkuva oppiminen ovat läsnä tänä päivänä kaikissa tehtävissä. Työ ei saisi olla ristiriidassa omien arvojen tai asenteiden kanssa. Pohdimmekin, onko oma työ omien arvojen mukaista. Johtaminen, työyhteisö ja työolot ovat tärkeitä jokapäiväisessä arjessa, mutta myös jokaisen oma sosiaalinen verkosto ja toimintaympäristö ovat vaikuttamassa työkykyyn. Työkyky koostuu kaikista näistä asioista.

Suuret muutokset työssä voivat vaikuttaa jokaisen työkykyyn. Muutoskyvykkyys eli resilienssi on edellytys nykytyössä. Jos kokee, ettei oma osaaminen ole enää riittävällä tasolla, on hyvä vastuullisesti lähteä korjaamaan tilannetta. Jokainen vastaa kuitenkin itse omasta työkyvystään.

Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijöiden yhteinen asia. Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa ja siihen vaikuttaa moni eri asia. Työhyvinvointi syntyy arjessa, ei niinkään erillisinä tapahtumina tai työhyvinvointipäivinä. Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetuissa organisaatioissa. (TTL.)

Kuva 1 Aatos-hankkeen valmennuskoulutuksen osallistujien vastauksia kysymykseen Millainen on hyvinvoiva työntekijä?

Työnhyvinvointi voidaan kääntää myös toisin päin; hyvä työ on tuottavaa ja tuloksellista, mutta samalla työntekijän työkykyä tukevaa, ihmiset voivat hyvin. Jokainen voi olla oma itsensä, ilmapiiri on turvallinen, ketään ei väheksytä. Esimiehen rohkeus puuttua myös vaikeisiin asioihin on edellytys hyvin voivalle työyhteisölle. Tuen tarve esimieheltä on yksilöllistä ja vaihtelee eri tilanteissa. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeää. Yksilön kannalta tärkeintä on pitää huolta omasta terveydestä ja osaamisestaan.

Kuva 2 Aatos-hankkeen valmennuskoulutuksen osallistujien vastauksia kysymykseen Millainen on hyvinvoiva työyhteisö?
Kuva 3 Aatos-hankkeen valmennuskoulutuksen osallistujien vastauksia kysymykseen Miten ylläpidät työyhteisön työhyvinvointia?

Huomion kiinnittäminen siihen, mikä on työssä hyvin ja mikä tuo työniloa on keskeistä. Mitä voin itse tehdä, että voimavarani lisääntyisivät. Hierarkinen toiminta passivoi, syntyy opittua avuttomuutta. Työn hallinnan tunne on tärkeää jokaiselle työssä. Annetaan ihmisille mahdollisuus onnistumisiin. Työhyvinvointia pitää johtaa; asetetaan tavoitteet, mietitään porukalla, miten tavoitteisiin päästään. Sovitaan, miten edistymistä seurataan. Lisääntyykö työnilo ja työn imu? Kun työ sujuu, ja ihminen tietää, mitä hänen tulee tehdä, koetaan työhyvinvointia. Kotihoidon valmennuskoulutus jatkuu vielä maaliskuulle. Pääsemme keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia työn muutoksesta muiden kotihoidon toimijoiden kanssa.

Kirjoittaja

Projektipäällikkö
Anne Suikkanen
p. 040 484 2543
[email protected]